Mitä on vesipallo?
Vesipallo on veden pinnalla pelattava Suomen Uimaliiton ainoa palloilulaji jossa tavoitteena on saada pallo kokonaan vastustajan maaliviivan yli. Vesipallo on yksi vanhimmista olympialaisissa pelatuista lajeista. Suomessa ensimmäiset vesipallopelit on pelattu 1901 ja SM-kisat vuonna 1908. Vesipallo oli mukana SM-viikolla kesällä 2017 rantavesipallon muodossa ja finaalit nähtiin YLE:n uutisoimana. Vesipallo jatkaa SM-viikon ohjelmistossa myös vuonna 2018.
Vesipallossa palloa kuljetetaan pääosin uimalla vapaauintia pää veden pinnalla. Palloa saa käsitellä maalivahtia lukuun ottamatta vain yhdellä kädellä ja sitä ei saa painaa veden alle vastustajan uhatessa. Pohjasta käsin eivät pelaajat saa maalivahtia lukuun ottamatta pelata. Puolustava pelaaja saa tavoitella palloa hyökkäävältä pelaajalta, mutta pelaajaa rikottaessa seuraa joko vapaaheitto tai vakavammissa tilanteissa paha virhe eli 20 sekuntia kestävä jäähy. Väkivaltaa ei sallita ja sääntöjen noudattamisesta vastaa kaksi tuomaria.
Vesipallopelien erät ovat aikuisilla 4*8 minuutin pituiset, väleissä on 2 minuutin tauot ja puolivälissä 5 minuutin tauko. Vesipallokenttä on virallisesti 30*20 metriä mutta, vesipallon sarjamääräyksissä hyväksytään 23*13 metriä pitkä kenttä. Vesipallojoukkueessa saa olla enintään 13 pelaajaa, josta 6 pelaajaa kentällä ja maalivahti (numerolla 1tai13). Vesipallossa pelataan numeroidut ja korvasuojukselliset vesipallolakit päässä jotta joukkueiden ja pelaajien tunnistaminen olisi mahdollista. Maalivahtien lakit ovat punaiset, kotijoukkue pelaa valkoisissa lakeissa ja vierasjoukkue sinisissä.
Erät aloitetaan uimalla omista päädyistä siten että pallo on keskellä allasta, tai tuomari pudottaa sen reunasta keskiviivalle pelaajien väliin. Maalin jälkeen on keskialoitus. Vesipallossa kahden metrin paitsio on merkattu punaisella ja viiden metrin vapaaheittoviiva keltaisella. Jos puolustaja rikkoo hyökkääjää 6 metrin alueen takana, hyökkääjä voi heittää suoran vapaaheiton maaliin.
Vesipalloa pelataan SM -sarjatasolla naisissa, miehissä, B-junioreissa, C-junioreissa sekä D-junioreissa. Lisää tietoa vesipallon säännöistä ja sarjamääräyksistä löytyy Suomen Uimaliiton sivulta!
Jyväskylän Saukot 1947
Seura perustettiin keväällä 1946 edistämään työväen uintiharrastusta. Perustamiskokous pidettiin 18.5. ja ensimmäiset vuodet seuran nimenä oli Jyväskylän Työväen Uimarit ry. Vuonna 1949 seuran nimi muutettiin Jyväskylän Saukot ry:ksi.
Saukkojen toimintaa rajoitti ensimmäisinä vuosina paljon se, ettei kaupungissa ollut uimahallia. Kesäisin harjoiteltiin ja pidettiin uimakouluja Tuomiojärvellä. Vuonna 1955 kaupunkiin rakennettiin uimahalli, joka mahdollisti ympärivuotisen harjoittelun. Seuralla oli kaksi harjoitusvuoroa viikossa ja harjoituksissa kävijöitä oli lähes sata ja innostus valtava. Taloudelliset vaikeudet olivat kuitenkin suuret ja vuoden 1960 vuosikokouksessa keskusteltiin jopa seuran lakkauttamisesta.
1960-luku toi muutoksen ja Jyväskylän Saukot nousi parhaaksi Työväen Urheiluliiton uintiseuraksi. Nousu alkoi, kun valmentajaksi tuli vuonna 1964 Osmo Turunen. Myös seuran taloudellinen tilanne mahdollisti toiminnan laajentamisen. Ensimmäisen nuorten Suomen mestaruuden saukkolaisena voitti Pirjo Hokkanen vuonna 1965. Seuran ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuden uinnissa voitti Pirkko Apponen vuonna 1969.
Harjoitteluolosuhteet pysyivät heikkoina 1960-luvulta 70-luvun alkupuolelle. Saukkojen käytössä oli 25 metrin altaalla yksi rata kaksi tuntia päivässä. Tilan puute rajoitti toimintaa, mutta vaikeuksista huolimatta naisten joukkue voitti vuonna 1973 Suomen mestaruudet vapaauinti- ja sekauintiviesteissä.
Vesipallon pelaaminen Jyväskylässä alkoi 1970-luvun lopulla. Jyväskylään opiskelemaan tulleet Raimo Karhunen ja Tuomo Vainio olivat pelanneet aiemmin Oulun Lohissa ja halusivat jatkaa lajia Jyväskylässä.
Vesipalloilulle saatiin aluksi allasaikaa yksi tunti viikossa 25 metrin altaalla yliopiston opiskelijoiden liikuntavuorona. Raimo Karhunen veti toimintaa ja vähitellen pelaajien joukko kasvoi. 1980-luvun alussa Saukkojen Seppo Taipale kysyi, haluaisivatko vesipalloilijat liittyä Jyväskylän Saukkoihin, jos Saukot tarjoaisivat harjoitusvuoron uimahallilla. Vesipalloilijat siirtyivät näin Saukkoihin ja vähitellen tuli lisää harjoitusvuoroja ja pelaajia. Tämän myötä syntyi myös ajatus osallistua vesipallon ykkösdivisioonaan.
Divarisarjassa Saukkojen joukkue kävi pelaa massa muun muassa Valkeakoskella, Oulussa ja pienissä turnauksissa. Toiminta oli pientä, mutta hyvä joukkuehenki ja peleissä pärjääminen kasvatti innostusta vesipalloiluun. 1980-luvun puolivälissä Kuopiosta, missä oli vahva vesipallokulttuuri, tuli Jyväskylään opiskelemaan veljekset Mikko ja Jaakko Hakulinen. He toivat maan parasta osaamista mukanaan. Tästä alkoi Saukkojen vesipallon nousu kohti miesten mestaruussarjaa. Vesi pallotoiminnan nousu huipentui vuonna 1994 miesten SM-sarjan mestaruuteen valmentaja Pekka Natusen johdolla.
Juuso Repo
Tuomo Vainio 30.9.1958 - 13.7.2000
Jyväskylän Saukkojen pitkäaikainen vesipalloilija ja masters -uimari Tuomo ”Vanes” Vainio menehtyi 13.7.2000 vaikean sairauden murtamana 41-vuotiaana. Tuomo tuli Jyväskylään syksyllä 1979 opiskelemaan yhteiskuntatieteitä, jolloin hän muutaman ystävänsä kanssa pisti alulle vesipallotoimintaa tähän kaupunkiin. Aluksi toiminta tapahtui yliopiston opiskelijaliikunnan vuorolla, mutta heti 80-luvun alussa Jyväskylän Saukot otti vesipallon ohjelmistoonsa.
Tuomo Vainio oli aluksi 1-divisioonan mestaruutta, jota kautta Saukot pääsi mestaruussarjaan. Opiskelujen päätyttyä ja hänen valmistuttua yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja opettajaksi hän oli valmis jatkamaan harrastustaan vesipallon parissa ja olikin voittamassa Saukoille 90-luvulla useita Suomenmestaruuksia ja muita mitalisijoja.
Tuomo Vainio tunnettiin reiluna ja reipashenkisenä joukkueen ”isähahmona”, joka loi joukkueeseen huumorilla höystettynä yhteishenkeä. Hänen poismenonsa oli raskas isku koko joukkueelle ja ystäville, mutta ”Vaneksen” iloisen myönteinen henki elää Saukkojen joukkueessa ja hänen esimerkillinen pitkäaikainen harrastuksensa tämän lajin parissa antakoon voimia myös nuoremmille harrastajille uskoa vesipallon tulevaisuuteen hienona urheilumuotona.
Vesipalloilijat jäävät kaipaamaan hyvää ystävää ja joukkuetoveria, mutta mukavat muistot Tuomosta eivät häviä koskaan!!
-Raimo "Tossu" Karhunen
Tuomo Vainion turnaus Jyväskylässä vuodesta 2001
Vuodesta 2001 on järjestetty Tuomo Vainion turnaus. Vesipallon harrastajamäärä Jyväskylässä on tällä välin kasvanut huomattavasti ja junioritoiminta on paljon monipuolisempaa ja aktiivisempaa. Harvat harrastajista kuitenkaan tuntevat tarinaa Tuomo Vainion turnauksen taustalla. Raimo ”Tossu” Karhusen vuonna 2001 kirjoittama juttu julkaistaan uudestaan tässä kausiohjelmassa (huomautus, nettisivuilla kohdassa "Tuomo Vainion tarina"), koska arvokkaan tarinan tunteminen on tärkeä taustatekijä.
Ensimmäistä Tuomon turnausta edeltävänä aikana ei junioreille järjestetty Jyväskylässä turnauksia. Edelleen Tuomon turnaus on yksi harvoista Suomessa järjestettävistä vesipalloturnauksista, joihin pienimmätkin pelaajat pääsevät osallistumaan. Turnaukset ovat tärkeä paikka pelaajille opetella yhteisön sääntöjä ja toimintatapoja, mahdollisuus rentoon ja samanhenkiseen yhdessäoloon sekä vanhemmille mahdollisuus nähdä lastensa kehittymistä niin fyysisiltä, kuin yhteistoiminnallisilta taidoiltaankin.
Tuomo Vainion isä, arvosti ”Vaneksen” vesipalloharrastusta ja halusi tukea nuorisotoimintaa myöntämällä joka vuosi jaettavaksi Tuomo Vainion turnauksen yhteydessä ”Tuomo Vainion muistomalja” -palkinnon ja itselleen muistoksi siihen liittyvän "Vuoden Puurtaja -palkinnon". Pelaajat, valmentajat ja johtokunnan jäsenet saavat äänestää ehdokkaasta. Palkinnon saajan nimi kaiverretaan laattaan.
